Tekijänä Hyvinkään ammuskelu 26. toukokuuta 2012 oli yksi 2010-luvun järkyttävimmistä väkivallanteoista Suomessa. Tuolloin vasta 18-vuotias hyvinkääläinen Eero Hiltunen surmasi kaksi ihmistä ja haavoitti seitsemää muuta. Tapaus pysäytti koko maan, herätti laajaa keskustelua aseiden saatavuudesta, nuorten pahoinvoinnista ja viranomaisten varautumisesta. Tämä artikkeli kokoaa yhteen tapauksen vaiheet, oikeusprosessin sekä sen seuraukset suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kuka on Eero Hiltunen?
Eero Hiltunen (s. 1993) on suomalainen mies, joka tuli tunnetuksi toukokuussa 2012 Hyvinkään keskustassa tapahtuneesta joukkoampumisesta. Hän oli teon aikaan 18-vuotias ja kotipaikkakunnaltaan Hyvinkää. Ammuskelussa kuoli kaksi ihmistä ja seitsemän loukkaantui.
Hiltunen jäi heti teon jälkeen poliisin kiinniottamaksi ja myönsi ampuneensa. Mielentilatutkimuksessa hänet todettiin syyntakeiseksi, eli hän ymmärsi tekonsa seuraukset. Käräjäoikeus tuomitsi hänet elinkautiseen vankeuteen vuonna 2013. Hän on sittemmin hakenut ehdonalaista vapauttamista, mutta hovioikeus hylkäsi hakemuksen kesäkuussa 2025.
Hyvinkään ammuskelun yö
Toukokuun 26. päivän vastaisena yönä Hiltunen nousi Hyvinkään keskustassa liikerakennuksen katolle mukanaan kaksi kivääriä. Hän avasi tulen kadulla kulkeneita ihmisiä kohti ampuen useita kymmeniä laukauksia. Tilanne kesti useita minuutteja ja aiheutti valtavaa sekasortoa. Poliisi otti Hiltusen kiinni muutaman kilometrin päässä tapahtumapaikasta aamukuuden jälkeen.
Uhrit ja loukkaantuneet
Ampumisen seurauksena henkensä menettivät 18-vuotias nainen sekä 19-vuotias pesäpalloilija Topi Koistinen. Seitsemän muuta loukkaantui, heidän joukossaan nuorempi konstaapeli Heidi Foxell, joka sai vakavan vatsavamman. Foxellin kuntoutuminen kesti vuosia, ja hän on sittemmin puhunut avoimesti toipumisestaan ja selviytymisestään. Uhrien ja heidän perheidensä elämä muuttui peruuttamattomasti, ja tapahtuma jätti pysyvän jäljen koko Hyvinkään kaupunkiin.
Tekijän tausta ja esitutkinta
Poliisin tutkinnassa Hiltunen myönsi ampuneensa, mutta hänen motiivinsa jäivät osittain epäselviksi. Hän oli kertonut kokeneensa illan aikana turhautumista ja nöyryytystä, mutta yksittäistä selkeää syytä ei voitu osoittaa. Mielentilatutkimuksessa hänet todettiin syyntakeiseksi, mikä tarkoitti, että hän ymmärsi tekonsa seuraukset ja oli niistä rikosoikeudellisessa vastuussa.
Oikeudenkäynti ja tuomio
28. helmikuuta 2013 Hyvinkään käräjäoikeus tuomitsi Eero Hiltusen elinkautiseen vankeuteen kahdesta murhasta, seitsemästä murhan yrityksestä ja vaaran aiheuttamisesta. Hänet määrättiin maksamaan huomattavat vahingonkorvaukset uhreille ja loukkaantuneille. Tuomio jäi voimaan myös myöhemmissä käsittelyissä, eikä sitä lievennetty.
Uhrien ja läheisten pitkä tie
Hyvinkään ammuskelu herätti syvää surua koko maassa. Hyvinkäällä järjestettiin suruliputus ja kouluissa hiljainen hetki. Paikallisyhteisö osoitti tukeaan uhreille ja heidän perheilleen, ja urheiluseurat kunnioittivat menehtyneitä pelaajia. Erityisesti Heidi Foxellin selviytymistarina nousi esiin suomalaisessa mediassa: hänestä tuli monelle sitkeyden ja elämänhalun symboli, vaikka toipumisen tie oli pitkä ja täynnä vaikeuksia.
Vankila ja myöhemmät käänteet
Vuonna 2020 Hiltunen karkasi avovankilasta saamaltaan lomalta, mutta hänet otettiin pian kiinni. Tämä herätti uutta keskustelua avolaitosten toiminnasta ja rikoksentekijöiden riskien arvioinnista.
Kesällä 2025 Hiltunen haki ehdonalaista vapauttamista. Helsingin hovioikeus hylkäsi hakemuksen 2. kesäkuuta, katsoen, että noin 13 vuoden vankeus ei riittänyt elinkautiseen tuomitun rikosten vakavuuden huomioiden. Hän jatkaa edelleen vankeusrangaistustaan.
Hyvinkään ammuskelun merkitys
Tapaus nosti esiin monia yhteiskunnallisia kysymyksiä:
- Aseiden saatavuus: keskustelua käytiin erityisesti siitä, miten nuori tekijä oli saanut aseet haltuunsa.
- Nuorten pahoinvointi: tapahtuma korosti tarvetta puuttua ajoissa nuorten ongelmiin ja syrjäytymiseen.
- Kriisivalmius: viranomaisten toimintaa analysoitiin ja kehitettiin vastaamaan paremmin poikkeustilanteisiin.
- Uhrien tukeminen: ammuskelu toi esiin, kuinka tärkeää on tarjota pitkäaikaista apua ja tukea sekä uhreille että heidän läheisilleen.
Yhteenveto
Eero Hiltunen, Hyvinkään ampuja, syyllistyi yhteen Suomen järkyttävimmistä joukkoampumisista toukokuussa 2012. Teosta seurasi elinkautinen vankeusrangaistus ja pitkäaikaiset seuraukset niin uhreille, heidän läheisilleen kuin koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Hyvinkään ammuskelu muistuttaa yhä tänä päivänä siitä, miten tärkeää on panostaa ennaltaehkäisyyn, turvallisuuteen ja uhrien tukemiseen.
