Tekijänä Sanna Sillanpään nimi on jäänyt syvästi suomalaiseen rikoshistoriaan. Hänen tekemänsä teko helmikuussa 1999 järkytti koko maata, kun hän ampui kolme ihmistä kuoliaaksi Helsingin Albertinkadulla sijaitsevalla ampumaradalla. Tapauksesta tuli yksi Suomen tunnetuimmista henkirikoksista 1990-luvun lopulla ja se käynnisti laajan keskustelun mielenterveyspalveluiden toimivuudesta ja ampuma-aseiden valvonnasta.
Kuka oli Sanna Sillanpää?
Sanna Riitta Liisa Sillanpää syntyi 15. huhtikuuta 1968. Hän oli koulutukseltaan filosofian maisteri ja erikoistunut tietojenkäsittelytieteeseen. Hän työskenteli tietotekniikan parissa, ja häntä kuvailtiin älykkääksi ja kunnianhimoiseksi henkilöksi, jolla ei ollut rikostaustaa ennen surmatapausta.
Sillanpään elämä kuitenkin muuttui dramaattisesti muutamaa vuotta ennen tekoja. Hän alkoi eristäytyä sosiaalisesti ja kärsi vakavista mielenterveyden ongelmista, joita hänen läheisensä yrittivät hoitaa viranomaisavulla. Hänen käytöksensä muuttui ailahtelevaksi, ja myöhemmin todettiin, että hänellä oli paranoidinen skitsofrenia.
Tapahtumat 21. helmikuuta 1999
Helmikuun 21. päivänä vuonna 1999 Sanna Sillanpää saapui Helsingin keskustassa sijaitsevalle Albertinkadun ampumaradalle osallistumaan tavalliseen ampumaharjoitukseen. Kun harjoituksessa olleet muut ampujat laskivat aseensa pöydälle, Sillanpää avasi tulen heitä kohti Beretta 92FS -pistoolilla.
Tulituksen seurauksena kolme miestä kuoli välittömästi, yksi loukkaantui vakavasti ja yksi selvisi fyysisesti vahingoittumattomana. Surmatyön jälkeen Sillanpää poistui rauhallisesti paikalta ja lausui kuuluisaksi jääneen lauseensa:
“Näinhän opetettiin FBI-akatemiassa.”
Hän poistui paikalta ja matkusti bussilla Helsinki-Vantaan lentoasemalle, missä hän osti lentolipun Lontooseen. Poliisi pidätti hänet noin neljä tuntia tapahtumien jälkeen lähtöportilla. Murha-ase löydettiin myöhemmin lentoaseman roskakorista, ja siinä oli hänen sormenjälkensä.
Poliisitutkinta ja mielentilatutkimus
Poliisin tekemissä kuulusteluissa teon motiivi jäi epäselväksi. Sillanpää puhui sekavia ja väitti olevansa amerikkalaisen FBI-agentin leski. Hänen puheensa ja käyttäytymisensä viittasivat voimakkaisiin harhoihin ja todellisuudentajun menettämiseen.
Laajan mielentilatutkimuksen perusteella hänellä todettiin vakava psykoottinen tila, ja hänet diagnosoitiin paranoidisesti skitsofreeniseksi. Tutkimuksessa todettiin, että hän ei teon hetkellä ymmärtänyt tekonsa seurauksia eikä ollut syyntakeinen.
Oikeudenkäynti ja ratkaisu
Helsingin käräjäoikeus totesi 11. lokakuuta 1999, että Sanna Sillanpää oli syyllistynyt kolmeen tappoon ja kahteen tapon yritykseen. Kuitenkin hänen syyntakeettomuutensa vuoksi häntä ei tuomittu vankeusrangaistukseen. Sen sijaan hänet määrättiin tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon Niuvanniemen sairaalaan.
Myöhemmin Helsingin hovioikeus vahvisti päätöksen lokakuussa 2000. Sillanpää pysyi hoidossa yli kymmenen vuotta, jonka jälkeen hänet siirrettiin Kellokosken sairaalaan ja lopulta Helsingin psykiatriseen avohoitoon.
Uhrien ja omaisten kohtalo
Tapaus jätti syvät arvet uhrien perheisiin ja ystäviin. Oikeus määräsi valtiolta huomattavat korvaukset omaisille ja hengissä selvinneille. Monille läheisille trauma jäi pysyväksi, ja tapauksesta tuli pitkään keskustelunaihe suomalaisessa mediassa.
Vaikutukset suomalaisessa yhteiskunnassa
Albertinkadun kolmoissurman seurauksena Suomessa alettiin tarkastella kriittisemmin ampumaratojen turvallisuuskäytäntöjä ja aseiden säilytyssääntöjä. Sisäministeriö teki tarkistuksia valvontakäytäntöihin ja turvallisuusmääräyksiin, erityisesti liittyen siihen, miten aseita käsitellään harjoitusolosuhteissa.
Tapaus nosti esiin myös kysymyksen mielenterveyspalveluiden saatavuudesta. Sillanpään perhe oli yrittänyt hakea apua ennen tragediaa, mutta viranomaisten reagointi jäi riittämättömäksi. Tämän seurauksena julkinen keskustelu johti myöhemmin mielenterveyspalveluiden kehittämiseen ja varhaisen puuttumisen korostamiseen.
Sanna Sillanpään myöhempi elämä
Hoidon aikana Sillanpää pysyi pitkään suljetussa hoidossa ja sai lääkityksen avulla oireensa hallintaan. Kun hänet myöhemmin siirrettiin avohoitoon, hän eli hiljaisesti ilman julkista huomiota. Hänen nykyisestä elämästään ei ole tarkkoja tietoja, sillä hän on vetäytynyt kokonaan pois julkisuudesta.
Tapaus suomalaisessa muistissa
Albertinkadun kolmoissurma on jäänyt elämään osana suomalaista rikoshistoriaa. Se on käsitelty useissa true crime -sarjoissa, dokumenteissa ja podcasteissa, kuten Kylmäverisesti sinun -sarjassa, jossa yksi jakso perustuu tähän tapaukseen.
Vaikka tapahtumasta on kulunut yli 25 vuotta, tapaus muistetaan edelleen esimerkkinä siitä, kuinka mielenterveysongelmat voivat johtaa traagisiin seurauksiin, jos apua ei saada ajoissa.
Yhteenveto
Sanna Sillanpään tekemä Albertinkadun kolmoissurma oli yksi Suomen järkyttävimmistä rikoksista. Tapaus paljasti järjestelmän puutteet mielenterveyden hoidossa ja johti konkreettisiin muutoksiin aseiden valvonnassa ja turvallisuussäädöissä.
Vaikka Sillanpää oli tekohetkellä syyntakeeton, hänen tekonsa vaikutukset ulottuivat pitkälle suomalaiseen yhteiskuntaan – herättäen kysymyksen siitä, miten tällaiset tragediat voidaan tulevaisuudessa estää.
