Tommi Toija (s. 1974) kuuluu suomalaisen nykytaiteen persoonallisimpiin ja tunnistettavimpiin kuvanveistäjiin. Hänet tunnetaan erityisesti savesta rakennetuista hahmoistaan, julkisista teoksistaan sekä huumorin ja synkkyyden herkästä tasapainosta, joka tekee hänen veistoksistaan samaan aikaan hauskoja, koskettavia ja ajatuksia herättäviä. Suomalaisten keskuudessa Toija on saanut vahvan aseman taiteilijana, joka rikkoo perinteisiä rajoja ja puhuu ihmisyydestä tavalla, joka tavoittaa hyvin laajan yleisön.
Varhaiset vuodet ja tie taiteilijaksi
Tommi-Henrikki Toija syntyi Lapualla ja löysi tiensä taiteen pariin varhain, mutta hänen ammatillinen läpimurtonsa alkoi muotoutua opintojen kautta. Hän valmistui Kuvataideakatemiasta vuonna 2003 ja on siitä lähtien työskennellyt täysipäiväisenä taiteilijana. Helsinkiin asettuneena hän työskentelee Lallukan taiteilijakodissa, joka on ollut luovuuden keskus monille suomalaisille taiteilijoille jo vuosikymmeniä.
Toija on korostanut, että savi on hänelle materiaali, jonka kanssa hän käy jatkuvaa vuoropuhelua. Se ei ainoastaan taivu muotoon, vaan myös ohjaa työskentelyä ja avaa uusia tapoja ilmaista tunteita ja ajatuksia.
Teosten tunnistettava maailma
Toijan teosten ytimessä ovat pienet, hieman kömpelöt ja usein alastomat ihmishahmot, jotka herättävät välittömiä tunnereaktioita. Ne voivat olla huvittavia, surullisia, säälittäviä tai jopa pelottavia – mutta ne ovat aina inhimillisiä. Juuri tämä inhimillisyys on hänen taiteensa vahvuus: hahmot kertovat tarinoita tunteista, heikkoudesta, rohkeudesta ja arjen epätäydellisyydestä.
Teoksissa näkyy myös vahva kyky yhdistää arkipäiväistä ja fantastista. Hahmot voivat olla yhtä aikaa lapsenomaisia ja filosofisia, ja niiden kautta katsoja pohtii omaa paikkaansa maailmassa.
Bad Bad Boy – teos, josta tuli ilmiö
Tommi Toijan tunnetuin veistos on epäilemättä Bad Bad Boy, Helsingin Jätkäsaaressa seisova yli kahdeksan metriä korkea vaaleanpunainen betonipoika. Veistos kuvaa poikaa, joka seisoo pissoillaan meren rannalla – ja juuri tämä humoristisen rohea asetelma on tehnyt siitä valtavan puheenaiheen Suomessa.
Bad Bad Boy ei ole pelkkä humoristinen patsas, vaan kommentti ihmisyyden haavoittuvuudesta, hetkellisistä turhautumisista ja siitä, miten pienen lapsen ele voi muuttua suurikokoiseksi symboliksi. Teos on kerännyt huomiota myös kansainvälisesti ja noussut nopeasti yhdeksi Helsingin tunnetuimmista kaupunkitaiteen kohteista.
Tunteiden arkeologia – katse ihmismielen syvyyksiin
Yksi Toijan merkittävimmistä näyttelykokonaisuuksista on Tunteiden arkeologia, joka esiteltiin Helsingin Taidehallissa. Tämä näyttely avasi Toijan taiteen synkempiä kerroksia, ja teoksissa näkyi vaikutteita jopa kauhuelokuvista ja painajaismaisesta kuvastosta.
Näyttely sisälsi teoksia kuten Saatanan sukupuu ja Naulapää, joiden intensiivinen estetiikka paljasti taiteilijan kiinnostuksen ihmisyyden vaikeisiin tunteisiin ja mielentiloihin. Lisäksi näyttelyssä oli esillä Toijan työhuone kokonaisuudessaan – harvinainen mahdollisuus katsojille nähdä, miten taiteilija rakentaa teoksensa ja mistä ideat syntyvät.
Julkiset teokset eri puolilla Suomea
Toijan kädenjälki näkyy monissa suomalaisissa kaupungeissa. Hänen teoksiaan on sijoitettu julkisiin tiloihin muun muassa Jyväskylään, Riihimäelle ja Kotkaan. Teos Kuuseen kurkottaja Jyväskylässä ja Eksynyt Riihimäellä ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten Toijan tunnistettava tyyli elää sekä sisätiloissa että kaupunkimaisemassa.
Helsingin Alppilan lukiolla sijaitseva Kukkulan kuningas puolestaan näyttää Toijan kyvyn yhdistää liikettä, ilmaisua ja nuorekasta energiaa. Teos toimii osana koulun identiteettiä ja tarjoaa opiskelijoille taidekokemuksen keskellä arkea.
Kansainvälistä kiinnostusta suomalaiselle ilmiölle
Vaikka Toija on suomalainen taiteilija vahvasti suomalaisessa kulttuurikentässä, hänen teoksensa ovat keränneet tunnustusta myös ulkomailla. Veistoksia on myyty huutokaupoissa useisiin maihin, ja hänen näyttelynsä herättävät kiinnostusta taiteen ammattilaisten keskuudessa. Toijan tapa yhdistää huumori, groteskius ja syvä inhimillisyys toimii hyvin myös suomalaisen kulttuurin ulkopuolella.
Taiteen monimerkityksellisyys
Tommi Toija ei selitä teoksiaan puhki, eikä hän tarjoa valmiita vastauksia. Hän korostaa, että veistoksilla ei ole vain yhtä merkitystä. Se, mitä katsoja näkee, riippuu omista kokemuksista, tunteista ja hetkestä. Tämä tekee hänen taiteestaan ajattoman ja jatkuvasti uudelleen tulkittavan.
Toijan teokset kutsuvat pohtimaan ihmisyyttä sen kaikissa sävyissä – rujoudessa, kauneudessa, ilossa, pelossa ja epävarmuudessa. Juuri tämä tekee hänen taiteestaan ainutlaatuista ja helposti lähestyttävää suomalaisille.
Yhteenveto
Tommi Toija on taiteilija, jonka veistokset ovat sekä hauskoja että syvällisiä, sekä rosoisia että lohdullisia. Hän löytää ihmisyydestä sekä sen keveyden että sen tummat kulmat. Toijan työ jatkaa kasvuaan, ja hänen julkiset teoksensa sekä näyttelynsä muodostavat tärkeän osan Suomen nykytaiteen tarinaa.
Hänen teoksensa jäävät mieleen – eivät siksi, että ne olisivat näyttäviä, vaan koska ne tuntuvat tutuilta. Ne muistuttavat meitä siitä, että jokainen meistä on välillä hieman eksyksissä, hieman hukassa tai hieman ilkikurinen. Ja juuri siksi Tommi Toijan taide puhuttelee niin monia suomalaisia.

