Tekijänä Hanna Brotherus on suomalaisen taidemaailman moniottelija – hän on koreografi, tanssitaiteilija, ohjaaja ja kirjailija, jonka teoksissa yhdistyvät henkilökohtainen kokemus, yhteiskunnalliset ilmiöt ja taiteen voima. Hänen uransa on kulkenut balettisalista näyttämöille ja kirjallisuuden pariin, ja hän on noussut yhdeksi aikamme merkittävimmistä kulttuurivaikuttajista Suomessa.
Varhaisvaiheet ja koulutus
Hanna Maaria Brotherus (o.s. Saloheimo) syntyi 7. kesäkuuta 1968 Helsingissä ja varttui Tuusulassa perheen esikoisena. Tanssi tuli osaksi hänen elämäänsä jo viisivuotiaana, kun hän aloitti opinnot balettikoulussa. 11-vuotiaana hän pääsi arvostettuun Oopperan balettikouluun, mutta vanhempien huoli taidealojen epävarmasta toimeentulosta keskeytti opinnot.
Käännekohta tuli Kallion ilmaisutaidon lukiossa, jossa opettaja rohkaisi Brotherusta seuraamaan unelmaansa. Hän haki Teatterikorkeakouluun ja valmistui sieltä tanssitaiteen maisteriksi vuonna 1994. Lisäksi hän suoritti pedagogiset opinnot vuonna 1996.
Ura koreografina ja tanssitaiteilijana
Hanna Brotheruksen ura on ollut laaja ja vaikuttava. Hän on työskennellyt freelance-taiteilijana esimerkiksi Kansallisteatterissa, Tanssiteatteri Hurjaruuthissa ja Tampereen Työväen Teatterissa. Hän on myös toiminut opettajana Teatterikorkeakoulussa, kouluttaen tulevia taiteilijoita.
Brotherus tunnetaan erityisesti yhteisöllisistä teoksistaan, joissa hän tuo yhteen eri taustoista tulevia ihmisiä – päihdekuntoutujia, lastenkotinuoria, maahanmuuttajia ja ikäihmisiä. Hänelle taide on väline, jolla voidaan käsitellä vaikeita aiheita ja rakentaa siltoja eri ihmisryhmien välille.
Tunnettuja näyttämöteoksia
- Silmissäni mennyt (2008) – Helsingin Kaupunginteatterissa esitetty teos, jossa 33 ikäihmistä jakoi muistojaan lapsuudesta ja sota-ajasta.
- Paperiankkuri (2011) – Suomen Kansallisteatterin lavalla nähty teos, jossa ääneen pääsivät turvapaikanhakijat ja heidän henkilökohtaiset tarinansa.
- Oodi metsälle (2018) – Helsingin keskustakirjasto Oodin avajaisiin tehty tanssiteos, joka toi yhteen yli 200 esiintyjää eri-ikäisistä taustoista, kuvaten sivilisaation ja lukutaidon syntyä.
Ura kirjailijana
Hanna Brotherus on myös menestynyt kirjailija. Hänen kirjallinen tyylinsä on rehellinen, intiimi ja koskettava, ja se resonoi laajasti suomalaisten lukijoiden keskuudessa.
- Ainoa kotini (2021) – Esikoisromaani, joka pohjautuu Brotheruksen omaan elämään. Kirja käsittelee äitiyttä, kehonkuvaa, parisuhteita ja henkilökohtaista kasvua. Teoksesta tuli arvostelumenestys, ja sitä myytiin yli 30 000 kappaletta.
- Henkeni edestä (2022) – Toinen autofiktiivinen romaani, joka pureutuu ikääntymiseen, yksinäisyyteen ja naisen rooliin perheessä ja yhteiskunnassa.
- Äitini, tyttäreni (2024) – Kolmas romaani julkaistiin keväällä 2024 ja jatkaa teemojen käsittelyä sukupolvien välisestä suhteesta ja naiseudesta.
Brotheruksen teokset ovat saaneet ylistystä niiden avoimuudesta ja kyvystä tavoittaa lukijaa henkilökohtaisella tasolla.
Perhe ja yksityiselämä
Brotherus oli aiemmin naimisissa muusikko Antti Ikosen kanssa, ja heillä on neljä lasta: Robert, Johannes, Amos ja Elsa. Perheen lapset ovat myös taiteellisesti suuntautuneita – Johannes Brotherus on tunnettu näyttelijä ja muusikko, ja Amos Brotherus on tehnyt uraa näyttelijänä.
Vuonna 2018 Hanna Brotherus meni naimisiin muusikko Mikko Kuustosen kanssa. Pariskunta ilmoitti avioerostaan vuonna 2023.
Palkinnot ja tunnustukset
Brotheruksen ura on saanut ansaittua tunnustusta:
- Tanssin mainetekopalkinto (2014) – Myönnetty Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton toimesta.
- Pro Dance -palkinto (2020) – Tunnustuksena pitkäaikaisesta ja merkittävästä panoksesta suomalaisen tanssitaiteen hyväksi.
Miksi Brotherus on tärkeä
Hanna Brotheruksen merkitys suomalaisessa kulttuurissa on kiistaton. Hän ei pelkästään tuota taidetta, vaan antaa äänen niille, joita usein ei kuulla. Hänen työnsä heijastaa suomalaista yhteiskuntaa sen kaikkine kerroksineen – sukupolvisuhteista ja kehonkuvasta maahanmuuttoon ja ikääntymiseen.
Brotheruksen avoimuus, monipuolisuus ja yhteiskunnallinen aktiivisuus tekevät hänestä taiteilijan, jonka työ koskettaa, herättää ajatuksia ja jättää pysyvän jäljen.
Yhteenveto
Hanna Brotherus on esimerkki taiteilijasta, joka ei rajoitu yhteen muotoon tai genreen. Hän on tanssinut, ohjannut, kirjoittanut ja opettanut – ja tehnyt kaiken sen sydämellä. Hänen teoksensa nostavat esiin tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset ja kutsuvat suomalaisia katsomaan itseään ja toisiaan uusin silmin.
Brotheruksen työ on kuin peili, joka heijastaa suomalaisen yhteiskunnan monimuotoisuutta, herkkyyttä ja toivoa. Hän on – ja tulee olemaan – keskeinen osa suomalaista kulttuuriperintöä.
